Vanhojen omakotitalojen koneellinen poistoilmanvaihto on kallis ylläpitää ja se pilaa järjestelmällisesti rakennuksia ja asukkaita

Vanhan omakotitalon koneellinen poistoilmanvaihto

1970-2000 rakennettiin omakotitalojen ja muiden rakennusten ilmanvaihdot koneellisesti poistaviksi, niin että taloon katolle valittiin hihavakiomitoituksella imuri, joka on yleensä tarpeeksi suuri ja vailla on/offia kummempia säätömahdollisuuksia. Imusta muodostuu taloon alipaine kuin sukellusveneeseen, jonka seurauksena korvaavaa ilmaa imetään väkipakolla häkäisestä takkahormista ja eristeiden välistä lattian nurkista. Seinässä tai ikkunassa olevat korvausilmaventtiilit on pyöritelty pakkasilman ja jäätävän lattian takia pienemmälle, mikäli sellaisia koskaan on tarpeeksi asennettu. 

Nykytietojen valossa koneellinen poistoilmanvaihto tulisi luokitella riskirakenteeksi sen lisäksi että se heikentää jo nyt dramaattisesti rakennuksen laskennallista energiatodistusta sekä aiheuttaa todellisia lämmityskustannuksia.

Koneellisen poistoilmanvaihdon aiheuttamat ongelmat vanhoissa taloissa

Käsinkosketeltavimmat koneellisen poistoilmanvaihdon ongelmat vanhoissa taloissa ovat:

1. Asunnosta tulee savupiippunhormi
2. Kalliisti lämmitetty ilma puhalletaan lähimetsään
3. Talosta tehdään osa radonimuria
4. Lattiat jäätyvät vaikka huoneilma on oleskelu vyöhykkeellä tarpeettoman kuuma (23-26°c)
   ​

Nyt satoja pientaloja kiertäneenä voin yhtyä muiden asintuntijoiden päätelmiin siitä, että vanhojen talojen koneellisten poistoilmanvaihtojen ongelmat ovat huomattavasti suuremmat kuin sen tuomat edut. Varsinkin jos vanha painovoimainen omakotitalo muutetaan koneelliseksi poistoksi.

Koneellinen poistoilmanvaihto ratkaisee yhden ongelman eli poistaa epäpuhtauksia esimerkiksi kosteista tiloista kosteutta tai pahaa hajua vessasta tehokkaasti. Samalla se kuitenkin aiheuttaa ongelmia muualle rakennukseen kasapäin. Ihan kuin määrättäisiin teinipojalle testosteronia väsymykseen.

Ongelmat alkavat kun suunnittelija valitsee katolle, seinään tai alakattoon kiinnitettävän poistoimurin. Todellisuudessa LVI-suunnittelijoilla ei ole juuri ollut imurin valinnassa vaihtoehtoja tai imureissa säätömahdollisuuksia, vaan on valittu ”pientalo”-huippuimuri, jonka laitevalmistaja on aikoinaan mitoittanut sellaiseksi jolla hoituu kaikki pientalot 40-300 m2 ja säätimenä toimii vessassa ja suihkussa oleva ilmanvaihto venttiilin kuristus. Kuristamalla ylisuurta poistoa aiheutetaan turhaa energiahukkaa ja moottoreiden nopeaa kulumista.

Tuloilma ja korvausilma vanhaan taloon imetään mistä helpoiten saadaan

​Kun imuri imee talon alipaineeseen, niin tulisi vanhempaan rakennukseen asentaa myös korvausilmaventtiilit seiniin tai ikkunoihin. Perinteiset vanhojen talojen ilmanvaihtoventtiilit.  Yleensä omakotitalon korvausilmaventtiileitä ei ole asennettu ollenkaan, niitä on liian vähän tai sitten ne säädetty jääkylmän ilman takia liian pienelle.
Vanhan omakotitalon koneellinen poistoimuri tästä huolimatta puhaltaa ilmaa ulos yhtä innokkaasti ja imee sitten korvausilman mistä helpoiten saa ja syntyy paljon pelätty ja julkisia rakennuksiakin pilannut alipaine.

Alipaine on piinallinen vaiva varsinkin sellaisissa rakennuksissa joissa on aikaisemmin ollut painovoimainen ilmanvaihto. Sisään imetty ilma tulee yleensä ensimmäisenä takkahormista, jolloin vanhan talon ilmanvaihto lähtee toimimaan väärinpäin ja sisäilmalle erittäin haitalliset häkähiukkaset ja muut puunpoltosta aiheutuneet hiukkaset imetään sisäilmaan perheen hengitettäviksi. Pientaloalueiden on puunpoltosta aiheutuvat hiilet, kaasut ja hiilivedyt on todettu syöpää aiheuttaviksi.

Lisäksi alueilla joissa on paljon Radonia, aiheuttaa alipaine vanhassa talossa moninkertaiset radon arvot, koska radonia esiintyy eniten talvella ja talvisin korvausilmaventtiilit tukitaan kylmän ilman takia ja alipaine kasvaa. Tämän seurauksena imetään ilmaa ja radonia alapohjasta enteistä enemmän. Asukkaiden riski sairastua kehukösyöpään kasvaa edelleen.   

Jos ilmaa ei enää saada takkahormista tai alapohjasta, imetään ilma vanhaan omakotitaloon rakenteiden saumakohdista eli lattian, seinän ja katon kulmista. Tämä ilma sisään tullessaan tuo mukana pienhiukkasia eristeistä, jotka voivat sisältää asbestia tai lähes yhtä vaarallisia muita vanhoja villamateriaaleja, sekä villoihin ajan mittaan kertyneitä pöpöjä ja homeita. 

Lisäksi kylmän ja kuuman ilman kohtaaminen vanhan talon seinärakenteen keskellä voi aiheuttaa rakenteeseen kosteuden kertymistä ja tätä kautta mahdollistaa mikrobikasvustolle suotuisat kehittymisolosuhteet.

Jäätävät lattiat vanhassa omakotitalossa ilmanvaihdon seurauksena

Koneellisen poiston asuinmukavuutta heikentää talvella liian kylmä tuloilma, jonka ihminen tuntee vetona. Vedon tunne tulee ilman nopeuden sekä yhtäaikaisen kylmyyden suhteessa. Kylmä paikallaan oleva ilma ei tunnu vedolta, mutta mitä nopeammin ilma liikkuu, sitä lämpöisempänä sen tuntee vetona ja päin vastoin. Korvausilmaventtiileistä tai muista ikkunarakoventtiileistä tuleva ilma on ulkoilman kanssa yhtä kylmää, joka huuhtelee todella nopeasti kaikki talon lämmöt ellei sähkölaitokselta tilata lisää tehoa rivakasti. Lisäksi kylmä ilma valahtaa nopeasti lattianrajaan ja jalkoja sekä lapsia palelee ja pakottaa jatkuvasti talven aikana. 

Lattioiden kylmyyden takia tullaa yleensä nostamaan luonnollisesti koko omakotitalon asumisvyöhykkeen lämpötilaa turhan korkealle, jotta vanhan talon lattiatkin tuntuisivat lämpimämmältä. Jokainen vanhan talon lämpötila-asteen nosto nostaa 5 % lämmityskustannuksia. On turhaa nostaa huoneen lämpötilaa tarpeettomasti jos katon rajassa on lämmintä ja lattian rajassa on kylmää. Ylipäätänsä on turha nykypäivänä tuoda lämmittämätöntä ilmaa huoneeseen. 

Lisäksi koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa vanhassa omakotitalossa yli 25 % lämmityslaskuista talvella. Koneellisen poiston vaihtaminen lämmöntelteenotolla toimivaan huonekohtaiseen ilmanvaihtoon maksaa itsensä yleensä takaisin nopeammin kuin maalämpöpumpun hankinta. Energiatodistukseen se tuo kymmeniä pykäliä paremman energialuokkan ja tätä kautta nostaa myös talon arvoa.

Vanhoissa taloissa pitäisi koneellinen ilmanvaihto jo kerrassaan unohtaa

​Koneellinen poistoilmanvaihto vanhassa omakotitalossa pitäisi jo nykypäivänä unohtaa. Samoilla kustannuksilla on tehtävissä sellainen lämpötalteenottava ilmanvaihtojärjestelmä, joka pitää talon tasapainossa, tuo jatkuvasti lämmintä ilmaa rakennukseen ja varmistaa ettei kosteutta tai muuten likaista ilmaa pääse rakennukseen kertymään.

Lämmöntalteenotolla saatavat kustannussäästöt voivat maksaa koko remontin takaisin 5-10 vuodessa. Lisäksi nykypäivänä home- ja sisäilmaongelmakammoiset vanhojen omakotitalojen ostajat arvostavat perinteitä kunnoittavaa remontointia, mutta eivät koneellista poistoilmanvaihtoa. Lämmöntalteenotto ilmanvaihtokonetta osataankin jo arvostaa lähes yhtä paljon kuin maalämpöpumppua.