Miten koneellinen poistoilmanvaihto toimii vanhassa talossa?

Vanhan omakotitalon koneellinen poistoilmanvaihto

1970-2000 rakennettiin omakotitalojen ja muiden rakennusten ilmanvaihdot koneellisesti poistaviksi, niin että taloon katolle valittiin vakiomitoituksella imuri, joka oli yleensä liian suuri ja vailla kummempia säätömahdollisuuksia. Imusta muodostuu taloon ei toivottu alipaine, jonka seurauksena korvaava ilma imetään esimerkiksi pienhiukkasia sisältävästä takkahormista tai seinän nurkista, eristeiden välistä.

Seinässä tai ikkunassa olevat korvausilmaventtiilit monesti talvella pyöritellään kiinni, koska niistä tulee pakkasilmaa joka jäädyttää lattiat ja aiheuttaa vedontunnetta. Tämän seurauksena alipaine on kasvanut entisestään. Nykytietojen valossa koneellinen poistoilmanvaihto tulisi luokitella riskirakenteeksi mikäli korvausilman riittävyydestä ei ole huolehdittu. Koneellinen poisto heikentää myös rakennuksen laskennallista energiatodistusta, koska se aiheuttaa suuria lämmityskustannuksia, jonka seurauksena se voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista.

Koneellisen poistoilmanvaihdon aiheuttamat ongelmat vanhoissa taloissa

Koneellisen poistoilmanvaihdon ongelmat vanhoissa taloissa ovat:

1. Tulisija saattaa toimia väärin päin kun tulta ei ole
2. Lämmityskulut kasvavat kun rakennukseen imetään jääkylmää ilmaa talvisin
3. Kova alipaine kasvattaa Radon pitoisuuksia, ja voidaan ajatella että sisätiloista tulee osa radonimuria
4. Lattiat jäätyvät vaikka huoneilma on oleskelu vyöhykkeellä sekä katonrajassa on tarpeettoman lämmin (23-26°c)
   ​

Nyt satoja pientaloja kiertäneenä voin yhtyä muiden asintuntijoiden päätelmiin siitä, että vanhojen talojen koneellisten poistoilmanvaihtojen ongelmat ovat huomattavasti suuremmat kuin sen tuomat edut. Varsinkin jos vanha painovoimainen omakotitalo muutetaan koneellisesti poistavaksi.

Koneellinen poistoilmanvaihto ratkaisee yhden ongelman eli poistaa epäpuhtauksia esimerkiksi kosteista tiloista kosteutta tai pahaa hajua vessasta tehokkaasti. Samalla se kuitenkin aiheuttaa ongelmia muualle rakennukseen kasapäin.

Ongelmat alkavat kun LVI-suunnittelija valitsee katolle, seinään tai alakattoon kiinnitettävän poistoimurin. Todellisuudessa LVI-suunnittelijoilla ei ole imurin valinnassa paljoa vaihtoehtoja eikä imureissa ole yleensä säätömahdollisuuksia, vaan valitaan ”pientalon”-huippuimuri, jonka laitevalmistaja on aikoinaan mitoittanut sellaiseksi jolla voidaan hoitaa 40-300 m2 pientalot. Monesti säätimenä toimii vessassa ja suihkussa oleva ilmanvaihto venttiilin kuristus. Kuristamalla ylisuurta poistoa aiheutetaan turhaa energiahukkaa ja moottoreiden nopeaa kulumista.

Korvausilma vanhaan taloon imetään mistä helpoiten saadaan

​Kun imuri imee talon alipaineeseen, niin tulisi vanhempaan rakennukseen asentaa myös korvausilmaventtiilit seiniin tai ikkunoihin. Harmillisen useasti omakotitalon korvausilmaventtiileitä ei ole asennettu, tai niitä on liian vähän. Vanhan omakotitalon poistoimuri puhaltaa ilmaa ulos ja imee sitten korvausilman mistä helpoiten saa.

Alipaine on piinallinen vaiva varsinkin sellaisissa rakennuksissa joissa on aikaisemmin ollut painovoimainen ilmanvaihto. Jos korvausilmaa ei ole tarpeeksi, niin sisään imetty ilma tulee yleensä ensimmäisenä takkahormista, jolloin  takkahormi lähtee toimimaan väärinpäin ja sisäilmalle erittäin haitalliset häkähiukkaset imetään sisäilmaan perheen hengitettäviksi. Pientaloalueiden on puunpoltosta aiheutuvat hiilet, kaasut ja hiilivedyt on todettu syöpää aiheuttaviksi.

Lisäksi alueilla joissa on paljon Radonia, voi koneellisen poiston aiheuttama alipaine aiheuttaa vanhassa talossa kohonneita radon-arvoja. Radonia esiintyy eniten talvella ja talvisin korvausilmaventtiilit tukitaan kylmän ilman takia ja alipaine kasvaa. Kasvavan alipaineen seurauksena imetään radonia alapohjasta enteistä enemmän. Asukkaiden riski sairastua kehukösyöpään kasvaa edelleen.   

Jos ilmaa ei enää saada takkahormista tai alapohjasta, imetään ilma vanhaan omakotitaloon rakenteiden saumakohdista eli lattian, seinän ja katon kulmista. Tämä ilma sisään tullessaan tuo mukana pienhiukkasia eristeistä, jotka voivat sisältää asbestia tai lähes yhtä vaarallisia muita vanhoja villamateriaaleja, sekä villoihin ajan mittaan kertyneitä pöpöjä ja homeita. 

Lisäksi kylmän ja kuuman ilman kohtaaminen vanhan talon seinärakenteen keskellä voi aiheuttaa rakenteeseen kosteuden kertymistä ja tätä kautta mahdollistaa mikrobikasvustolle suotuisat kehittymisolosuhteet.

Jäätävät lattiat vanhassa omakotitalossa ilmanvaihdon seurauksena

Koneellisen poiston asuinmukavuutta heikentää talvella liian kylmä tuloilma, jonka ihminen tuntee vetona. Vedon tunne tulee ilman nopeuden sekä yhtäaikaisen kylmyyden suhteessa. Kylmä paikallaan oleva ilma ei tunnu vedolta, mutta mitä nopeammin ilma liikkuu, sitä lämpöisempänä sen tuntee vetona ja päin vastoin. Korvausilmaventtiileistä tai muista ikkunarakoventtiileistä tuleva ilma on ulkoilman kanssa yhtä kylmää, joka huuhtelee todella nopeasti kaikki talon lämmöt ellei sähkölaitokselta tilata lisää tehoa rivakasti. Talvella kylmä ilma valahtaa nopeasti lattianrajaan jolloin jalkoja sekä mahdollisesti lapsia alkaa palelemaan. 

Lattioiden kylmyyden takia tullaa yleensä nostamaan luonnollisesti koko omakotitalon asumisvyöhykkeen lämpötilaa turhan korkealle, jotta vanhan talon lattiatkin tuntuisivat lämpimämmältä. Jokainen vanhan talon lämpötila-asteen nosto nostaa 5 % lämmityskustannuksia. On turhaa nostaa huoneen lämpötilaa tarpeettomasti jos katon rajassa on lämmintä ja lattian rajassa on kylmää. Ylipäätänsä on turha nykypäivänä tuoda lämmittämätöntä ilmaa huoneeseen. 

Lisäksi koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa vanhassa omakotitalossa yli 25 % lämmityslaskuista talvella, joissain arvioissa jopa 50 %. Koneellisen poiston vaihtaminen lämmöntelteenotolla toimivaan huonekohtaiseen ilmanvaihtoon maksaa itsensä yleensä takaisin nopeammin kuin moni muu energiaremontti. Energiatodistukseen se tuo kymmeniä pykäliä paremman energialuokan ja tätä kautta nostaa myös talon arvoa.

Vanhoissa taloissa pitäisi koneellinen ilmanvaihto jo kerrassaan unohtaa

​Koneellinen poistoilmanvaihto vanhassa omakotitalossa pitäisi jo nykypäivänä unohtaa. Samoilla kustannuksilla on tehtävissä sellainen lämpötalteenottava ilmanvaihtojärjestelmä, joka pitää talon tasapainossa, tuo jatkuvasti lämmintä ilmaa rakennukseen ja varmistaa ettei kosteutta tai muuten likaista ilmaa pääse rakennukseen kertymään.

Lämmöntalteenotolla saatavat kustannussäästöt voivat maksaa koko remontin takaisin 5-10 vuodessa. Lisäksi nykypäivänä home- ja sisäilmaongelmakammoiset ostajat arvostavat kunnollista lämpöä talteenottavaa ilmanvaihtoa. Kiinteistön kauppatilanteessa ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa osataankin jo arvostaa lähes yhtä paljon kuin maalämpöpumppua.