Onko hengitettävän ilmanlaatu sinulle tärkeää?

25/5/2022

Varmasti, mutta missä menee hyvän ja huonon ilman raja? Mistä asioista yleensä huolehditaan kun puhutaan terveydestä?

Keuhkojen tärkeys terveydelle

Saatko tarpeeksi liikuntaa, syötkö oikein, saatko tarpeeksi vitamiineja ja muita hivenaineita, nukutko hyvin ja niin edespäin.

Yksi kaikkein vähiten huomiota saanut alue omassa terveydessä sekä hyvinvoinnissa on keskeisin ihmisen toiminto; hengittäminen ja vielä tarkemmin mitä keuhkojen kautta imeytämme kehoomme noin 15 kertaa minuutissa, joka päivä elämämme aikana.

Jotta saamme hieman enemmän konkretiaa volyymille niin tehdään lyhyt laskutoimitus:
tunnissa hengitämme 60 minuuttia kerrottuna 15 hengitystä minuutissa, joka on
900 hengitystä, ja vuorokauden aikana 24 tuntia hengitämme 21600 kertaa.

Ihminen ottaa keskimäärin puoli litraa ilmaa keuhkoihinsa jokaisella hengityksellä joten vuorokauden aikana hengitämme 10 800 litraa ilmaa, tämä siis on yli 10 m3 kuutiota ilmaa.

Vuodessa hengitämme 7 884 000 kertaa puoli litraa kerralla, joten kehoomme pääsee 3 942 000 litraa ilmaa. Tämä on 3942 m3 kuutiota ilmaa. Elinikämme aikana miehet noin 78 v-79 v keskimäärin ja naiset 82 v niin pääsemme reilusti yli 300 000 000 miljoonan litran eli 300 000 kuutiota ilmaa.

Tässä vaiheessa allekirjoittanut joutuu ottamaan hengähdystauon.

Kirjoittamalla luvut silmien eteen voin todeta sen, että en ole koskaan aikaisemmin ajatellut asiaa volyymin kantilta enkä verrannut esimerkiksi veden kulutukseen.

ONKO VEDEN- VAI ILMANLAATU TÄRKEÄMPÄÄ TERVEYDELLE?

Vesi mielletään yhdeksi elämän kannalta tärkeimmäksi asiaksi maapallolla sekä ihmisen omaan terveyteen liittyvistä asioista. Jos vertaan sitä, että juon päivittäin keskimäärin 2 litraa vettä niin elämäni aikana juon hieman yli 50 kuutiota vettä, eli 50 000 litraa. Verrannollisesti terveyteni kannalta 50 kuutiota vettä volyymina vastaa 0.016% hengittämämme ilman volyymista. Kuitenkin kun itse ajattelen asiaa, niin veden puhtaus ja vedenlaatu on mielessäni tärkeämpi kuin ilma.
Miksi tämä on? Lyhyt vastaus on varmasti se, että likaisen veden haittavaikutukset ovat lähestulkoon välittömät kun taas epäpuhtaan ilman vaikutukset ovat pitkäjänteisempiä ja haittavaikutukset ilmaantuvat vasta vuosien saatossa.

Vertaus ei tietenkään ota huomioon mikäli työnnät pääsi nuotiosta tulevaan savuun tai rentoudut auton pakoputken välittömässä läheisyydessä. Voidaanko sitten ajatella sovellettavan sanontaa - “olet mitä syöt” - hengitettävään ilmaan? Ei varmasti suoranaisesti, mutta toisaalta terveytesi koostuu myös siitä mitä hengität ja volyymi ilman suhteen on järisyttävän iso.

SUURIN VIPUVAIKUTUS TERVEYDELLE

Mikä olisi sitten paras aloituspiste mikäli haluan muuttaa yhtä asiaa, jolla olisi kaikkein suurin positiivinen vaikutus hengitettyyn ilmaan?

Tähän kysymykseen vastaaminen vaati ensin toisen kysymyksen;
Missä hengitän suurimman osan elämästäni?

Kotona - On yksinkertainen ja looginen vastaus suurimmalle osalle.

Mikäli 24 tunnin kello jaetaan kolmeen kahdeksan tunnin osaan, niin seuraavat pää-alueet toteutuvat keskimäärin; 8h nukumme - toivottavasti mukavasti, lämpimässä ja turvallisessa kodissamme. 8h Teemme töitä ja, 8h teemme jotain muuta joko kotona tai pois kotoa. Varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana kotona vietetty aika on ollut koronasta johtuen äärimmäisen korkea. Voidaan suurella todennäköisyydellä sanoa, että vietämme kotona yli 50% koko ajastamme.

Päätän keskittyä vain kodin sisäilmaan, koska se on yksittäinen paikka jossa altistun ilmalle kaikkein eniten. Joten karkeasti katsottuna hengitämme yli 150 miljoonaa litraa ilmaa elämämme aikana, joka on yli 150 000 m3 kuutiometriä ilmaa paikassa, jonka ainakin henkilökohtaisesti miellän kaikkein tärkeimmäksi ja turvallisimmaksi. Olen lukujen valossa vakuuttunut siitä, että varmistamalla kodin sisäilman laadun, on se minulle kaikkein tehokkain yksittäinen tapa tuottaa suurin terveydellinen hyöty.

Mitä me sitten hengitämme?

Erinomainen kysymys ja vieraillaan peruskoulun kemian oppitunnilla ja kerrataan mitä ilmassa on. Typpeä 78.% Happea 20.95% Argonia 0.93% Hiilidioksidia 0.04% - Huom Hiilidioksidia on vain 0.04% ilmasta. Tämän lisäksi normaalissa puhtaassa ilmassa on erittäin pieni määrä muita kaasuja, kuten esimerkiksi Heliumia 0.000524%.

Ilmassa on kuitenkin myös vesihöyryä/pisaroita ja hiukkasia. Hiukkaset jaotellaan yleisesti kahteen ryhmään PM10 ja PM2.5 .

PM 10 karkeat hiukkaset 10 mikronia ja sitä pienemmät hiukkaset.
Esimerkiksi katupöly, pöly kotona, siitepöly, lähinnä hiukkasia mitkä eivät kulkeudu keuhkojen syvimpiin paikkoihin helposti.
PM 2.5 pienhiukkaset, 2.5 mikronia ja sitä pienemmät hiukkaset.
Tämä kategoria on kaikista vaarallisin, koska mitä pienempi hiukkanen on sen pitempään se leijuu ilmassa ja sen helpompi sen on päästä syvälle keuhkoihin sekä keuhkorakkuloihin.

PUOLET ELÄMÄSTÄMME HENGITÄMME KODIN SISÄILMAA

Miten pienhiukkaset pääsevät vaikuttamaan eri sairauksiin on vielä tutkimuksen aiheena, mutta kuitenkin lähtökohtaisesti puhumme niin pienistä hiukkasista, että niiden on helppo päästä keuhkojen rakkuloista verenkiertoon.

Luonnollisesti tietenkin ajatellaan keuhkosairauksia, koska keuhkot ovat ensimmäinen kohde jonne pienhiukkaset päätyvät hengitettäessä. Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta ilmeni kuitenkin yllättävä seikka, jossa yli puolet pienhiukkasista aiheutuneista pitkäaikaisista sairauksista olivat sydän- ja verenkiertosairauksia sekä diabetestä.

Sisäilman kaasumaiset orgaaniset yhdisteet ovat todennäköisesti yhteydessä ihmisten kokemiin terveys- ja hajuhaittoihin, jotka ilmenevät mm. päänsärkynä, väsymyksenä ja erityisesti asumisviihtyvyyttä vähentävinä tuntemuksina. Ilmassa samanaikaisesti esiintyvillä useilla yhdisteillä saattaa olla vaikutukseltaan myös toisiaan vahvistava ominaisuus.

On loogista päätellä, mihin keuhkoista lähtenyt veri kiertää ensimmäisenä ja miten laajasti se meidän kehoomme vaikuttaa.

Ottaen huomioon että altistumme elämämme aikana pakollisesti yli 300 000 kuutiometriin ilmaa ja siitä yli puolet on kotonamme, niin pienetkin hiukkaset alkavat jossain vaiheessa kertymään ja vaikuttamaan vahingollisesti.

Miten voin selvittää sisäilmani laadun?

Sisäilmamittaus on nykyään helppo ja vaivaton toimenpide. Ilmanäytteen mittaaminen on ainoa tapa varmistua hengittämänsä ilmanlaadusta, koska ihminen tottuu jo puolessa tunnissa sisäilmaan. Sisäilmamittaus saadaan jo viikossa tehtyä, ilman ammattilaisen jatkuvaa läsnäoloa. Freshin Oy tarjoaa asukkaalle lainaan Airthings merkkisen mittarin, jonka avulla asukas voi itse toteuttaa mittauksen, ja mittaustulokset käydään sitten ammattilaisen kanssa läpi.

Tilaa oma maksuton mittaus TÄSTÄ