Miten voin arvioida sisäilman vaikutuksia terveyteeni?

Mikä on huonon ilman hinta terveydelle?

DALY - Leviämisolosuhteet

Daly = Disability Adjusted Life Years. Sairastavuus vakioitu elinvuosi on numero, joka kuvaa menetettyä vuotta elämän odotuksesta johtuen haitallisista vaikutuksista. 

Esimerkiksi seuraavat olosuhteet vähentävät odotettua elinikää: Mikäli eläisit kuin Viikinki 950-luvulla - 4 DALY Vuotta poistuu eliniän odotuksesta. Mikäli asuisit Intian pääkaupungissa Delhissä - 3 DALY vuotta katoaa eliniästä.

​Yllä olevia arvioita lasketaan keskiarvolla siten, että mikäli pienhiukkasten vuosittainen keskiarvo hengitysilmassasi on tietty mikrogrammaa kuutiossa (µg/m3) vaikuttaa se eliniän pituuteen. Mikäli koko elämän aikana hengität sisääsi jatkuvalla suhteella 33.3mikrogrammaa hiukkasia jokaisessa kuutiossa ilmaa, niin laskennallisesti menetät yhden elinvuoden.

​Esimerkiksi ilmansaasteet; mikäli muutat alueelta, jossa ei pienhiukkasia ole ilmassa juurikaan, alueelle missä keskiarvollisesti on 100 mikrogrammaa hiukkasia kuutiota kohden, menetät 3 DALY vuotta elin iästäsi.

​Tämä on hyvinkin looginen yhtälö, mikäli muutat vaikka keski-suomen maaseudulta Delhin keskustaan, niin häviät ilmansaasteiden vaikutuksesta pelkästään 3 vuotta elämästäsi. Samalla tavalla voidaan arvioida yksittäisiä tapahtumia joissa pienhiukkasten määrä on hetkellisesti korkea. Mikäli pienhiukkasten pitoisuus ilmassa on 2500µ/m3PM2.5 tai yli, niin vähentää se elinaikaasi haittavaikutusten osalta reaaliajassa. 

Esimerkiksi:

• Jos asut alueella jossa on ollut pitkäkestoinen maastopalo - elämänodotuksesta miinustetaan 2.4 päivää. 
• Sinulla on takka joka savuttaa, eikä palaminen tapahdu hyvin - 2 päivää per takallinen 
• Poltat yhden savukkeen - 11 minuuttia haihtuu elämänodotuksesta. 
• Sammutat kynttilän puhaltamalla - 10 minuuttia poistuu elämänodotuksesta.

​MiTEN SItten Pienhiukkaset pääsevät kodin sisäilmaan?

Ensinnäkin “peruutamme” hieman taaksepäin ja otamme lyhyen katsauksen 1970 lukuun, milloin Suomikin joutui kokemaan energiakriisin vaikutuksia. Tästä lähtien Suomessa alettiin rakentamaan energiatehokkaampia asuntoja joka on huipentunut 21 vuosisadalla asuntoihin, jotka ovat erittäin tehokkaita lämmön säästämisessä. Kuitenkin varjopuolena on se, että ne eivät “hengitä”.

Ilma siis ei liiku talosta sisään tai ulos itsestään. Ilman liikkumiseen tietenkin vaikuttaa monet muutkin asiat kuten esimerkiksi ulkoilman lämpötila verrattuna sisäilman lämpötilaan. Kuitenkin voidaan sanoa jatkuvasta uutisoinnista yhteenvetona, että Suomessa on yleisesti ongelma kotien sisäilmojen kanssa. Ulkoilman pienhiukkaset saapuvat kotiimme ulkoa esimerkiksi ikkunoista ja ovista. 
​
Erittäin yksinkertainen yhtälö; mikäli poltat roskia ulkona ja ikkunasi ovat auki, niin osa savun mukana tulevista pienhiukkasista päätyy kotisi sisäilmaan. Tuotamme pienhiukkasia myös itse omalla arkipäiväisellä toiminnalla. Peräti ruoanlaitto itsessään aiheuttaa pienhiukkasia.

Korealaisen Tutkimuksen (Kang 2019) aikana tutkijat mittasivat vaikutuksia eri ruokalajien valmistuksessa pienhiukkasten syntyyn. Yllättävää tutkimuksessa oli se, kuinka paljon esimerkiksi ruoan paistaminen luo sekä karkeita-, että pienhiukkasia. Pelkästään kalan paistaminen yli 15 minuuttia tuottaa hetkellisesti 4000-5000 mikrogrammaa pienhiukkasia per kuutio.

​Yhtälöön on myös otettava huomioon mustahiili, koska Suomessa yleinen talven lämmitysmuoto on takka. Mutta takkahan ei pelkästään ole vain lämmitystä varten, se on osa suomalaista asumista ja keskeinen kodin tunnelmaa luova osa.

Jos otamme äärimmäisen esimerkin takan poltosta, niin avotakka saattaa tuottaa piikeissä peräti 25 000 mikrogrammaa PM2.5 hiukkasia. Mikäli takkaa poltettaisiin esimerkiksi 5 tuntia niin yhden takan polton seurauksena noin 50 minuuttia elämänodotuksesta häviää. Suomalaisten kodeista kuitenkin yleensä löytyy takka, jossa on luukut ja hyvät tiivisteet. Kuitenkin on hyvä muistaa kuinka paljon luukkuja haluaa pitää auki sekä tarkastaa tarpeeksi usein luukuissa olevat tiivisteet. Mutta takat eivät ole ainoita kodin mustahiilen tuottajia.

Pelkästään kynttilät itsessään ovat merkittävä mustahiilen tuottaja. Itse kynttilän palaessa PM2.5 hiukkasia syntyy, mutta olennainen tilanne missä PM2.5 hiukkasten määrä nousee suureksi on kun sitä sammutetaan puhaltamalla. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhden kynttilän puhaltaminen luo noin 50-200 mikrogrammaa pienhiukkasia kuutiota kohden, ja nämä hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan keskimäärin peräti neljäksi tunniksi.

Mikäli kynttilän puhaltaminen halutaan laskea luvuiksi, niin silloin olettaen että sammumisesta syntyy 100 mikrogrammaa PM2.5 hiukkasia, jotka leijuvat 4 tuntia ilmassa. Tämä luku jaetaan hetkelliseen rajamäärään 2500 hiukkasta, jolloin 100 mikrogrammaa  kerrotaan 4 tunnilla ja jaetaan se 2500 raja-arvolla. Tästä saadaan 0.16 tuntia eli 9.6 minuuttia. Siis yhden kynttilän puhaltaminen on lähestulkoon yhden savukkeen vertainen kodin ilman saastuttaja kun sitä katsotaan hiukkasmäärää ajatellen.

Tupakansavussa tietenkin on tuhansia muita kemikaalia joista yli 70:nen tiedetään aiheuttavan syöpää, joten ei kuitenkaan verrata tupakkaa ja kynttilää samassa kategoriassa. Insenssit sekä suitsukkeet, joita poltetaan kotona, kuuluvat myös näihin hyvän ilmanlaadun arkkivihollisiin.

​Palaminen suitsukkeissa sekä insensseissä on epäpuhdasta, jolloin tuoksuvan savun pääseminen asuntoon on mahdollisimman tehokasta. Tämähän on siis suitsukkeiden lähtökohtainen tavoite. Insenssien ja suitsukkeiden polttamisen aikana ilmaan kertyvien pienhiukkasten määrä saattaa olla peräti 4000 mikrogrammaa/kuutiota kohden. Joten yhden kartiomuotisen tuoksuvan insenssin negatiivinen vaikutus on peräti 3.7 tuntia elämänpituuden odotuksesta. 

Koti tuoksuu puhtaalta, mutta näkyykö se sisäilmassa?

Aerosolit puhdistusaineissa ja kodin kemikaaleissa.
Mitä tarkoittaa Aerosol? Aerosol tarkoittaa hiukkasia ja partikkeleita jotka leijuvat ilmassa. Ihmisen hengityksen mukana ilmaan pääsee aerosoleja joiden mukana mm virukset leviävät. Luontaisista aerosoleista esimerkiksi sumu on hyvä ja näkyvä esimerkki. Vesipisarat leijuvat ilmassa - Aerosol - (aero - solution). Aerosol on siis ilman luova mekanismi, jolla pienet partikkelit ja hiukkaset voivat leijua ja liikkua ympäristössä.

Jotkin puhdistusaineet päästävät ilmaan 50-75 mikrogrammaa pienhiukkasia kuutiota kohden, ja joillakin tuotteilla luku on peräti 200. Mikä on huolestuttavaa on se, että kodin kemiallisessa tuotteissa partikkelit ovat hyvinkin pieniä ja saattavat jäädä leijumaan pitkäksi aikaa kodin sisäilmaan.

Uusin tutkimus Yorkin yliopiston ja Britannian kansallisen ilmakehä keskuksen kesken määritti aerosolien saastuttavan maailmanlaajuisesti yli 1.3 miljoonaa tonnia VOC kaasuja ilmaan. Aerosolien kaasuna pääsääntöisesti käytetään (93 %) VOC kemikaaleja (Haihtuvat Orgaaniset yhdisteet - Volatile Organic Compounds).
​ 
​

​VOIKO ilmankostuttimesta olla haittaa?

Viimeisenä otamme vielä yhden kyseenalaisen laitteen, joka löytyy joistakin suomalaisista kodeista; Ilmankostuttimet, varsinkin ultra-aalto kosteuttajat.

​Korealainen tutkija Park (2020) testasi ilmankostuttimia erilaisilla vesillä, joista tulokset olivat huolestuttavia. 

Ilmankostuttajat tuottavat tasaisella tahdilla sisäilmaan partikkeleita seuraavasti;

• ​Mineraalivesi: 265 mikrogrammaa / kuutio 
• Hanavesi (Seoul Korea): 260 mikrogrammaa/kuutio 
• Puhdistettu vesi: 50 mikrogrammaa/kuutio 
• Tislattu vesi: 0 mikrogrammaa/kuutio

Mitä ylläolevat tulokset vihjaavat Parkin tutkimuksesta on se, että vaikkakin mittauksessa on mahdollista, että lukemat ottavat huomioon mikroskooppiset vesipisarat. On tislatun veden, ja esimerkiksi hanaveden ero liian korkea siihen, että ilmankostuttimet eivät loisi pienhiukkasia kotona.

Kuitenkin ero esimerkiksi kynttilän puhaltamiseen, joka saattaa hetkellisesti tuottaa 200 mikrogrammaa pienhiukkasia ja ilmankostuttajaan, joka on päällä tunteja, on merkittävä johtuen pelkästään ilmankostuttimen käyttötarkoituksesta ja ajasta jota sitä käytetään yhtäjaksoisesti.

Ilmankostuttimista löytyy yhä enemmän tutkimustuloksia ja valitettava trendi on se, että tulokset tuntuvat olevan negatiivisia sisäilman laatua ajatellen. 

Tutkimusten valossa olen varma siitä, että sisäilmassa on paljon terveyteen vaikuttavia asioita. Sairastavuusvakioitu elinvuosi on kätevä tapa havainnollistaa sisäilman vaikutuksia. Sisäilman vaikutuksia voit minimoida huolehtimalla siitä, että talosi ilmanvaihto toimii oikein, jolloin et altistu epäpuhtauksille.