1970-2000 rakennettiin omakotitalojen ja muiden rakennusten ilmanvaihdot koneellisesti poistaviksi, niin että taloon katolle valittiin vakiomitoituksella imuri, joka oli yleensä liian suuri ja vailla kummempia säätömahdollisuuksia. Imusta muodostuu taloon ei toivottu alipaine, jonka seurauksena korvaava ilma imetään esimerkiksi pienhiukkasia sisältävästä takkahormista tai seinän nurkista, eristeiden välistä.

Seinässä tai ikkunassa olevat korvausilmaventtiilit monesti talvella pyöritellään kiinni, koska niistä tulee pakkasilmaa joka jäädyttää lattiat ja aiheuttaa vedontunnetta. Tämän seurauksena alipaine on kasvanut entisestään. Nykytietojen valossa koneellinen poistoilmanvaihto tulisi luokitella riskirakenteeksi mikäli korvausilman riittävyydestä ei ole huolehdittu. Koneellinen poisto heikentää myös rakennuksen laskennallista energiatodistusta, koska se aiheuttaa suuria lämmityskustannuksia, jonka seurauksena se voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista.

Radon on uraanista peräisin oleva radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy ympäri maapalloa. Suomessa radon pitoisuudet ovat Säteilyturvakeskuksen mukaan poikkeuksellisen korkeita.  Radon pitoisuuksiin vaikuttaa niin maaperän laatu, rakentamistapa kuin vallitsevat sääolosuhteet, kuten hetkellinen tuuli ja lämpötila, todetaan uudessa Tampereen teknillisen yliopiston tiedotteessa joka koskee Timo Keskikurun väitöskirjaa. 

Radon on toiseksi suurin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa.  Pikaradonmittauksilla voidaan saada ensikäden tietoa sen hetken radon pitoisuuksista, mutta mikäli halutaan varmistua tarkemmin rakennuksen radon kuormasta, tulee mittausta jatkaa pidempiä ajanjaksoja.