1970-2000 rakennettiin omakotitalojen ja muiden rakennusten ilmanvaihdot koneellisesti poistaviksi, niin että taloon katolle valittiin hihavakiomitoituksella imuri, joka on yleensä tarpeeksi suuri ja vailla on/offia kummempia säätömahdollisuuksia. Imusta muodostuu taloon alipaine kuin sukellusveneeseen, jonka seurauksena korvaavaa ilmaa imetään väkipakolla häkäisestä takkahormista ja eristeiden välistä lattian nurkista. Seinässä tai ikkunassa olevat korvausilmaventtiilit on pyöritelty pakkasilman ja jäätävän lattian takia pienemmälle, mikäli sellaisia koskaan on tarpeeksi asennettu. 

Nykytietojen valossa koneellinen poistoilmanvaihto tulisi luokitella riskirakenteeksi sen lisäksi että se heikentää jo nyt dramaattisesti rakennuksen laskennallista energiatodistusta sekä aiheuttaa todellisia lämmityskustannuksia.

Radon on uraanista peräisin oleva radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy ympäri maapalloa. Suomessa radon pitoisuudet ovat Säteilyturvakeskuksen mukaan poikkeuksellisen korkeita.  Radon pitoisuuksiin vaikuttaa niin maaperän laatu, rakentamistapa kuin vallitsevat sääolosuhteet, kuten hetkellinen tuuli ja lämpötila, todetaan uudessa Tampereen teknillisen yliopiston tiedotteessa joka koskee Timo Keskikurun väitöskirjaa. 

Radon on toiseksi suurin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa.  Pikaradonmittauksilla voidaan saada ensikäden tietoa sen hetken radon pitoisuuksista, mutta mikäli halutaan varmistua tarkemmin rakennuksen radon kuormasta, tulee mittausta jatkaa pidempiä ajanjaksoja.